tiistai 6. tammikuuta 2015

Tervehdys!

Tämän 52 kg elämäntapamuutosmatkan aikana olen tehnyt tähän blogiini muutamia ylöskirjauksia tuntemuksistani. Harvakseltaan ja silloin kun on tuntunut hyvältä muistella tai kommentoida urakkaa, mikä tuntunut hyvälle mikä vaikealle. Tähän asti en ole näitä kirjoitelmiani antanut julkiseen lukemiseen, mutta nyt koen, että voisi olla jo sen aika. Ja onhan näin loppiainen se aika vuodesta jolloin kaikki mediat pursuavat erilaisia ohjeita terveyden ja pahoinvoinnin saralta.

Blogi on omakohtainen ja kertoo tämän kertaisesta laihtumiskokemuksestani. Taustalla on niitä monia ja osa tarkoitus tällä kirjoittamisella onkin, että tämä jäisi viimeiseksi pudotusurakaksi omalta kohdaltani. Sen aika näyttää, mutta olen pyrkinyt kiertämään pudotuksen aikana kaikkia niitä karikoita joissa edellisillä kerroilla sortuminen on tapahtunut. Uusista kohdsta en sitten vielä tietenkään tiedä mutta niistä kertoo sitten tuleva historia.

Ensimmäiset ja suurimmat laihdutuskokemukseni alkavat 8 vuoden ikäisestä lähtien. Tuolloin olin lastenklinikalla lääkärinvalvonnassa, seuraavan kerran murrosiässä ennen rippikoulua niin ikään lastenklinikalla ryhmässä, jota vetivat lääkärikandit. Sitten olin jo työelämässä jolloin varmaankin olen päässyt hoikimmilleni aikuisikäisenä. Tähän väliin kyllä osuu vielä yksi urakka ennen kuin jatkoa seuraa sitten avioitumisen jälkeen, jonka saavutukset romuttuivat ei eroon vaan palkintomatkan houkutuksiin. Ja nyt sitten on kyseessä tämä kyseinen muutosmatka. Yhteistä noille aiemmille isoille pudotuksille on usean kymmenen kilon pudotus ja viimeistä kertaa lukuunottamatta myös takapakki + n. 10-20 % lisäpaino aiempaan aloituspainoon. Tuon palkintomatkaan päättyneen laihtumisen tulosta en kuitenkaan saanut kerättyä onneksi takaisin, mutta niin paljon, että oli jo syytä ryhtyä tähän viimeisimpään elämänmuutoksen tekemiseen. Noiden yritysten väliin on mahtunut myös monen monta pienempää yritystä puolenpäivän - viikon - kuukauden kuureihin. Joten kokemuksesta jojo-painoista on kertynyt.

Nämä kaksi viimeisintä ovat olleet elämänmuutoksia. Viimeksi saimme mieheni kanssa jo pääosin ruokavalion muokattua hyväksi, mutta eihän minulle olisi tullut tuota 50 kg takaisin, ellei ruoasta olisi lipsuttu. Tällä kertaa muutoksessa keskeisenä on ollut edelleenkin ruokavalio, oikeaa ruokaa ja oikea määrä, painopiste nimen omaan määrässä. Liikunta tulee nyt sitten tukemaan muutosta. Ja nimen omaan liikunnan mukaan ottaminen rohkasi minua julkistamaan blogini, koska nyt tuo blogin otsikkokin vastaa entistä paremmin tavoitettaan. Otsikon taustoista sitten myöhemmin!

Tervetuloa lukemaan, myös kirjoitus- ja kielioppivirheitäni vilisevää tekstiäni!
Luen mielelläni kommenttejanne, mutta ainakin näin alkuun pidätä oikeuden niiden julkaisuun suoraan sivulle, vaan tarkistan ne ensin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti