torstai 1. tammikuuta 2015

70 viikkoa, - 52 kg

BMI: 30,2 Kokonaispudotus: 52,1 kg


Melkein puoli vuotta on taas kulunut edellisestä taman blogin painon päivityksestä. Tuo saattaisi kertoa repsahduksesta tai takapakista, mutta onneksi ei tällä kertaa, vaan edelleen ollaan pysytty kaidalla tiellä ja seuraavaa tavoitetta kohden tähdäten. Edellinen tavoite oli kilotavoite, eli pudota alle tasakymmenluvun, nyt ollaan tähdätty tuota BMI:tä alle lihavan rajan, eli alle 30:n. Pari kiloa, pari kiloa vielä!

Puolen vuoden aikana harmillisin muutos on tuo painonkehitykseen käyttämäni Kiloklubin näkymän muuttuminen ei niin kannustavan informatiiviseksi kuin vanha versio. Tuollaita seurantakuvaa, kuin edellisessä painopäivityksessä on ei enää saa. Pitäisi ilmeisesti koota nuo tiedot tuolta käsin muuhun formaattiin, mutta niin pitkä istuminen ja näpertely koneen ääressä ei ole terveydelle hyväksi. Joten koetetaan kannustaa itseään nyt sitten muutoin.

Positiivisia asioita on puolessa vuodessa tapahtunut paljon.
  • Vaatekaappi on jo kolmannella kierroksella, eli paljon mielikuvitusta on saanut käyttää vanhojen vaatteiden kutistamiseen ja uusiakin on ollut pakko ostaa. Onko meidän vaatekaapista se vaatteenkutistajakoi nukahtanut, kun nykyään kaikki vaatteeni ovat liian isoja? 
  • Syysmatkan herkuttelu ei jatkunut matkan jälkeen, vaan saimme kurssin alaspäin palautettua heti reisuun jälkeen. Toisaalta kropalle ja mielelle oli oikeasti hyvä, että välillä saa hieman höllentää, sen jälkeen taas jaksaa olla tarkka syömisissä ja oppii siihen normaaliin arkeen, mitä tällaisen pudotusurakan jälkeen elämän pitää jatkossa olla. Vanhaan menoon ei ole paluuta, se on vaan opittava ymmärtämään.
  • Liikkuminen on tullut mukaan ruokavalion lisäksi. Kävelylenkit ovat tuleet säännölliseksi osaksi viikkorytmiä. Ensin ne oli lyhyitä reilu 2 km ja n. 25 min "huijauslenkkejä", sorsanruokinnan varjolla. Pikku hiljaa mukaan tuli pidempiäkin pyrähdyksiä, 40 minuuttiin. Kummalista kyllä samat lenkit vievät nykyään vaan vähemmän aikaa, joten matkaa pitää jatkuvasti pidentää. Nyt peruslenkki on n. 5 km ja  45 min. Noita tehdään sellaiset 3-4 kertaa viikossa ja viikonlopulle yriteään mahduttaa yksi pidempikin reissu sään salliessa.  
  • Ja paras lopuksi, Mia - personal treenarimme. PT on ollut meillä mieheni kanssa pitkään puheissa, mutta saamattomuusko vai nuukuusko on ollut syynä ettei olla ryhdytty ajatskta pidemmälle.  Nyt syksyllä törmäsimme hyvinvointimessuilla "personal trainer" -tekstiin esitelijän selässä. Katseemme kohtasi mieheni kanssa ja siitä ryhdyimme juttusille ja nyt Mia seuraa kehitystämme ja kuritaa meitä eteenpäin varsinkin liikkumisen osalta. Kävelylenkeille hän on saanut meille temponnostoa ja tuota pituutta lisää mutta ennen kaikkea olemme innostuneet kotijumpasta ja jopa hieman venyttelystäkin. 

Paljon muutakin positiivista on toki tapahtunut mielen ja kunnon osalta. Tärkeimpänä pidän nyt kuitenkin jatkon, että pysyn jo saavuttamassani kunnossa, mutta ennen kaikkea, että tästä tulee sitä normaalia elämää. Ruokaa ei tarvitse erityisesti tarkkaille, vaan sen osaa valita oikein ja oikean määrän. Päivittäin tulee liikuttua riittävästi ja välillä jopa enemmän. Elämä ei ole jatkuvaa laihduttamista, sen pitää olla normaalia terveitä ja oikeita valintoja sopivassa suhteessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti